”Mutta unhoittaisinko kesken kaiken naiset, nuo vapaaehtoisen palokunnan ’lotat’. Enhän toki. Kuivukoon oikea käteni, jos sen teen. Sillä mitä olisi vapaaehtoinen palokuntamme ilman naisia? Niinkuin vuotava letku tai läpätön venttiili, näin palokuntakielellä sanottuna.”
Nykylukijaa hymyilyttävä lainaus on Jyväskylän Vapaaehtoisen palokunnan 50-vuotishistoriikista vuodelta 1928. Lainaus jatkuu naisten palokuntatoiminnan kuvailulla. Alkuvuosikymmeninä tehtäviin kuului etenkin varainhankinta ja juhlien järjestäminen, mutta myös vesiketjussa toimiminen.
Sittemmin naisten rooli palokunnassa on vain kasvanut ja monipuolistunut. Perinteisesti hyvin miehisen hälytysosaston toiminnassa on ollut toistakymmentä naista 1990-luvulta alkaen.
Myös naisosasto on voimissaan. Jäsenet harjoittelevat ensiapu- ja palomiestaitoja ja järjestävät hälytysmuonituksia tarvittaessa koko maakunnan alueella. Pelastuslaitos on hankkinut toimintaa tukemaan nykyaikaisen muonituskärryn, jonka ansiosta muonitustoiminta onnistuu haastavissakin olosuhteissa ja tarvittaessa pitkäaikaisesti.
Vaikka osaston nimessä on perinteinen nais-etuliite, ei toimintaan osallistuminen katso sukupuolta.
– Muutama vuosi sitten tehtiin somekampanja, jolla etsittiin uusia aktiiveja toimintaan mukaan. Yksi mieskin ilmaisi mielenkiintonsa. Hälytysmuonitusten valmistelussa olemme usein saaneet apua miespuolisilta hälytysosaston jäseniltä. Kaikki puhalletaan yhteen hiileen, siinä ei kysellä mihin osastoon kuulut, kuvailee Jenna Lahti.
Jenna on ollut mukana naisosastossa 1990-luvulta alkaen. Sinä aikana hän on ollut useampaan otteeseen naisosaston puheenjohtaja ja välillä myös palokuntayhdistyksen rahastonhoitaja.
Haastattelua tehtäessä kesällä 2022 raja-aidat ovat kaatuneet rymisten.
Palokuntayhdistyksen puheenjohtajana toimii naisosaston entinen puheenjohtaja Kirsi Hämäläinen.
Naisosastoa puolestaan johtaa Minna Riipinen, joka kuuluu myös hälytysosastoon.
– Tulin mukaan naisosastoon vuonna 1995 hälytysosaston jäsenen puolisona. Sillä tavalla tänne tultiin jäseneksi silloin. Nykyään moni liittyy naisosastoon mielenkiinnosta palokuntatoimintaan. Ei välttämättä ole puolisoa hälytysosastossa tai lasta nuoriso-osastossa. Roolimme on muuttunut ja toiminnan sisältöä on tietoisesti kehitetty, Jenna sanoo.
Isoissa tehtävissä muonituksen tärkeys korostuu
Käännekohdaksi Jenna mainitsee vuodet 2005-2006. Yhdistyksen 130-vuotisjuhlavuosi läheni, mutta naisosaston rivit olivat harvenneet ja toiminta hiljentynyt. Piti puhaltaa liekkiä hiillokseen.
– Aloimme silloin pohtia, että voisimme alkaa harjoitella alkusammutusta, ensiapua ja palomiestaitoja. Ne ovat hyödyllisiä taitoja ja ne auttaisivat meitä ymmärtämään, mitä miehet tekevät hälytysosastossa. Pian aloimme tehdä myös kurssimuonitusten lisäksi hälytysmuonituksia oman palokunnan porukalle.
– Viime vuosina Jyväskylässä on ollut muutamia isoja tulipaloja ja olemme pystyneet vastaamaan niiden tuomiin muonitustarpeisiin. Se on huomattu myös Pelastuslaitoksella ja olemme saaneet tuon upean muonituskärryn käyttöömme. Muonituksesta on tullut meidän toiminnan kantava voima. Paras kiitos on palaute, jota saa keikoilla väsyneiltä pelastajilta, kun he saavat kuumaa ruokaa eteensä, Jenna sanoo.
Nykyään palokunnan pakastimissa on aina runsaasti leipää ja valmiiksi paistettua jauhelihaa. Kuivakaapista löytyy runsaasti makaronia. Näillä keinoin saadaan muonitus alkuun sillä välin kun toverit hakevat kaupasta tuoreita elintarvikkeita. Naisosastolla on tarkoitusta varten tili lähikaupassa.
Toukokuussa 2022 Rautpohjan tehtaalla riehunut tulipalo oli naisosaston tähän mennessä suurimpia muonituskeikkoja. Pitkäkestoista tehtävää varten tehtiin 600 voileipää ja paistettiin 250 kananmunaa. Lämpimään ruokaan meni 10 kiloa jauhelihaa ja banaaneja toimitettiin palopaikalle 15 kiloa.
– Pelkällä makkarameiningillä ei jaksa pitkään. Ravinnon on oltava monipuolista, mehussa on oltava sokeria ja ruuassa riittävästi suolaa, jotta kehon suolatasapaino pysyy kunnossa hikisessä sammutustyössä. Rautpohjassa saimme tärkeää apua Keuruun ja Korpilahden naisosastoilta. Ilman yhteistyötä ei pärjää kukaan, Jenna kiittää.